Vihdoin kirjoitan tätä Lontoosta, jossa olen nyt viettänyt kohta 2 vuorokautta. Kaikki on sujunut hämmästyttävän hyvin, eivätkä mitkään pahimmista kauhuskeenarioistani ole ainakaan vielä toteutuneet (koputtakaa puuta munkin puolesta...).
Tiistai aamunakin olin yllättävän rauhallinen, jopa nukuin edellisen yön suorastaan sikeästi. Äiti, Pekka ja Leena veivät mut kentälle. Oli helpottavaa, kun seurana oli kokeneita Lontoon asujia, joilta saattoi kysellä viimeisiä vinkkejä. Kentällä oltiin niin ajoissa et ehdittiin jopa nauttia lasit kuohuvaa - mikä sen parempi tapa lähteä matkaan..
Pintaan noussut haikeuskin helpotti aika lailla, kun tapasin kentällä muut suomalaiset Hannelen ja Antin. Tuomas oli lentänyt jo aikaisemmalla koneella, mutta viestitti meille kaiken olevan kunnossa perillä. Kun kenttävirkailijat vielä hyväksyivät mun järjettömän tavaramäärän mukisematta koneeseen, saattoi seikkailu alkaa!
Lento oli ajoissa ja löysimme suhteellisen vaivattomasti uuteen kotiimme. Langton Close Student House sijaitsee Bloomsburyn itäosassa, melko lähellä Kings Crossin asemaa. Vaikka alue ei varmasti ole Lontoon viehättävämpiä ja lähistöllä on runsaasti esimerkiksi sairaaloita, on sijainti jokseenkin loistava. Kävelin eilen Oxford Streetiä pitkin Piccadilly Circukselle kunnon turistin tavoin, ja matkaan meni ehkä puolisen tuntia. Kings Crossin asema on myös Eurostarin uusi pääasema, joten Pariisista tulevat vierailijat, kuten Outi ja Katja, voivat kävellä asemalta asunnolleni.
Langton Closesta en keksi oikeastaan mitään muuta negatiivista, kuin joka puolella vallitsevan kylmyyden. Öisin on aika hyistä, mutta toisaalta mua oli varoteltu siitä etukäteen. Talossa asuu noin 300 opiskelijaa ja se sijaitsee söpön pienen puiston vieressä. Huoneet on jaettu flattehin, jotka jakavat suihkut ja keittiöt. Alakerrassa on tietokonehuone, pesula sekä tv-huone. Kokolattiamatot ja alakerran respa tekevät olosta aika hotellimaisen. Vaikka mulla on kämppiksiä, ei asunto ole yhtään solumainen. Samassa flatissa asuu Hannelen ja mun lisäksi jenkki Sebastian, joka opiskelee HIV-tutkimusta ( en tosissaan tiennyt, et tota voi opiskella ), saksalainen Daniela, joka opiskelee valosuunnittelua ( no ton vielä ymmärrän.. ), venäläinen Ignat sekä pari aasialaista tyttöä, joita en ole vielä tavannut kunnolla.
Huoneeni on pieni, siis todella PIENI. Jopa sana koppi on ehkä hieman liian mahtipontinen.
Kunnon skandien tavoin matkustimme kuitenkin ensimmäisenä aamuna suomalaisten sekä adoptoimamme jenkkityttö Danan kanssa Ikeaan. Sain ostettua tavaroista, jotka tekevät huoneestani hieman kotoisemman sekä näkkileipää mahdollisen koti-ikävän varalta.
Kirjoitan tätä nyt Starbuckista ( aah god save the vanilla latte ! ), joten yhteys on hieman huono. Tänään on tiedossa ensimmäinen koulupäivä, joten ensi kerralla opiskelusta ja brittien kummallisista tavoista lisää. Alussa on kuvia kotitalostani, rapusta, huoneestani ja ikkunan näkymistä. Voikaa hyvin! - Maria-
No comments:
Post a Comment