Thursday, January 22, 2009

Looking for the Blue Door...


Portobello Road

Lontoo ja elokuvat - mikä ihana yhdistelmä. Jokaisella on varmasti oma suosikkinsa Lontooseen sijoittuvista elokuvista. Kaupunki elää ja hengittää elokuviansa ja suurissa teattereissa järjestetään jatkuvasti maailmanluokan ensi-iltoja ja gaaloja. Puhumattakaan pienistä teattereista, jotka näyttävät niitä kaikkein ihanimpia klassikoita ja dokumentteja. Lontoon elokuvista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Notting Hilliä. Elokuva olikin osin innoittamassa viime lauantaista retkeämme Portobello Roadin markkinoille. Alueella sijaitsee paitsi se kuuluisa sininen ovi, myös matkakirjakauppa, jossa Hugh Grant ja Julia Roberts elokuvassa kohtaavat.

Varsinkin lauantaisin alue on täynnä ihmisiä ja kojuista saa kaikkea laadukkaasta antiikista huippumuotiin. Erityisesti vintage tarjonta oli ensiluokkaista. Joihinkin kauppoihin pääsee vain ovikelloa soittamalla, jolloin myyjä kierrättää erikseen liikkeessä kymmeniä vuosia vanhojen iltapukujen keskellä.

Varsinkin tytöt tuntuvat olevan heikkona myös Love Actually (tiedättehän, ne kohtaamiset Heaththrowlla..) elokuvaan, joten jatkoimme teemaamme eilen pitämällä elokuva illan ruotsalaisen Helenan luona jo aika vakioksi muodostuneella vaihtariporukalla. Teimme hyvää ruokaa ja huokailimme romantiikalle. On muuten erikoista katsoa elokuvaa Lontoosta itseasiassa täällä asuen. Vaikka tunnistaa kohtausten kuvauspaikat, ei osaa sisäistää, että tuohan on kymmenen minuutin matkan päässä. Elokuvien lisäksi viikko on ollut tapahtuman täyteinen. Vallan vaihto Amerikassa näkyi täällä luonnollisesti joka puolella. Virkavalaa pääsi seuraamaan koulussa suurelta screeniltä ja asuintalomme jenkit järjestivät pienet illanistujaiset Obaman kunniaksi.

Elokuvien ja Obaman lisäksi olen laittanut ruokaa yhdessä muiden kanssa, tutustunut yhden punnan viinilasillisten hinta-laatu suhteeseen, osallistunut koulun karaokeiltaan, ihmetellyt Erasmus bileitä ja baarien kymmenien metrien jonoja Camdenissa, leikkinyt hieman vähemmän köyhää Harrodsilla, nauttinut sununtaibrunssista Covent Gardenissa, venynyt pilatestunneilla ja koittanut tunnollisesti omaksua brittiaksenttia luennoilla sekä kursseilla. Jokainen päivä Lontoossa on yllätyksiä täynnä.

Lopuksi vielä hieman markkinatunnelmaa Portobello Roadilta:





Cheers, Maria

1 comment:

Riikka said...

Ihanalta näyttää! En jaksa odottaa, että pääsen Lontooseen.